Tekstit

Kuva
Ennätyslämmin lokakuun näkyy energiakulutuksessa Lokakuun energialuvut ovat edelleen hyviä, vaikka aurinkotuntien määrä on laskenut. Lokakuussa auringosta saatiin energiaa 28% elokuun vastaavasta. Kustannussäästö oli 63% edelliseen vuoteen nähden. Säästöön on useita syitä: -ennätyslämmin lokakuu, keskilämpö +9,1C (ed.vuosi +6,0C) -Pörssisähköön siirtyminen syyskuussa vaikuttaa; lokakuun keskihinta ostosähkölle oli 3,84 c/kWh (sis alv), myynti 4,33 c/kWh. Tämä vaatii hieman hinnan ja kulutuksen/tuoton reaaliaikaista seuraamista ja näiden myötä kulutustottumuksen muutosta. -Lämmityskausi alkoi lokakuussa. VILP:n tuottaa lämmityksen ja käyttöveden. Puun polttoa on myös lisätty iltojen viiletessä. Päivitys 20.10.2020 Periaatekuva VILP:n asennuksesta vanhan järjestelmän rinnalle Tässä järjestelmässä on kytketty rinnalle myös puukattila.  Kesäaikaan VILPn energiantarve saadaan aurinkovoimalasta. Lämmityskausi : Lämmöntuotoksi asetetaan +50C-+55 C . Kattilan vastukset kytketään poi

Voimalan käynnistys

Kuva
Aurinkovoimalamme on ollut nyt käytössä kaksi viikkoa.  Tämä aurinkovoimala osa energiaremonttiamme, joka on vielä hankkeena kesken. Hankkeelle on haettu ARA:n avustusta 6000€. Ensimmäiset tilastot ovat luettavissa kahdelta viikolta. Oheiset tulokset on laskettu ajanjaksolle 3.7.-17.7.2020. Vertailujakso on tästä kaksi edellistä viikkoa. Kokovuoden arvioita ei kannata vielä tarkemmin laatia, koska kaikki paneelit eivät ole vielä kytketty, kulutustottumukset vaativat säätöä ja pörssisähköön siirrytään 4.9. Myyntiin menneestä sähköstä ei ole vielä tilastoa. Hyvitys myydystä sähköstä tapahtuu kuukausilaskutuksen yhteydessä pörssisähkön tuntihintojen perusteella. 32 kpl 290 kWp paneelia tuotannossa. Nimellisteho 9,3 kWp Sähkön käyttö on ollut normaalia. Ilmalämpöpumppulla on viilennetty helteiden aikana.   Aikaisempi vesivaraajan yökäyttö on vaihdettu päiväkäyttöön, jotta sähkönmyynti jäisi mahdollisimman pieneksi. Samoin auton lataaminen tehdään nyt päivis

Kohti aurinkoista energiaa

Kuva
KOHTI AURINKOISTA ENERGIAA Pidemmän aikaa olen miettinyt aurinkoenergian hyödyntämistä kotioloissa. Aurinkopaneelien hankintaahan perustellaan eri syillä, taloudellisuus, ympäristönäkökulmat ja harrastelu. Taloudellisuuteen liittyen en ole aikaisemmin saanut laskelmissa järkeviä takaisinmaksuaikoja. Nyt on taas aika laskea mahdollisen investoinnin kannattavuutta, kun ARA:n myöntää henkilöasiakkaille energia-avusta. Tuen suuruus on max. 4000€ tai 6000€ tietyin ehdoin. Ympäristönäkökulmat on pitkällä aikataululla selvät ja harrasteluhan on aina hauskaa. Lisätietoja: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus Ja miltäs laskelmat sitten näyttävätkään. Hanke kannattaa aloittaa lukemalla ARA:n ohjeet ja sen jälkeen palkata joku pätevöitynyt tekemään energiaselvitys ja E-luku laskelmat. Palkkasin siihen konsultin. https://energiatodistus365.fi/ Yksinkertaiset toimenpiteet energiaremonttiin Tarkoitus ei ollut alkaa teettämään isoja remontteja, ei siis m

Sähköautojen elinkaaripäästöistä

Kuva
Sähköautot jakavat mielipiteet. Sähköautojen elinkaaripäästöistä on julkisuudessa ollut paljon kirjoittelua. MIT yliopiston laatimassa laskurissa voi valita autonmallin ja verrata päästöjä ja kustannuksia asetuksia muuttamalla. Täyssähköautot ovat tämän mukaan selkeästi vähäpäästöisempia elinkaaren aikana. Kokonaiskustannuksetkin alkavat olla alhaiset vaikka hankintahinta onkin vielä perinteistä polttomoottoriautoa enemmän. Omaan profiiliin laitoin vuotuiseksi ajomääräksi 20000 miles. Millä tuotamme sähkömme?  Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä tuotettiin vesivoimalla 42 %, tuulivoimalla 19 % ja melkein koko loppuosa puuperäisillä polttoaineilla. Ydinvoimalla tuotettiin 32 prosenttia, fossiilisilla polttoaineilla 16 prosenttia ja turpeella viisi prosenttia sähköstä. http://tilastokeskus.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tie_001_fi.html Riittääkö meillä sähkö vai pimeneekö valot? Sähköautoja ladataan useimmiten yöaikaan, jolloin on tarjolla ylikapasitee

Suomi voi selvitä

Alkaa hallituksella tulla virheitä tiukassa paikassa.  KL : n ja HS : n haastatteluissa valtiovarainministeri Katri Kulmuni arvioi, että jos valtion koronakriisin otettava uusi velka jää alle 30 miljardin ja teollisuus saadaan pidettyä käynnissä, Suomi voi selvitä .  Siis mitä ihmettä Kulmuni oikein laukoo, Suomi voi selvitä ? Herää kysymys mitä tapahtuu, jos toinen noista ehdoista ei toteudu. Lopetaanko Suomi Oy, laajentaako itä-valtio länteen vai mikä tässä on ajatus? Valtiovarainministeri voisi pikkasen miettiä, mitä sanoo suustaan. Ei tätä kriisiä voiteta pelkoa lietsomalla. Lopputuloksena talouskriisin elvytykseen on laitettava miljardeja. Niin tekee muukin maailma. Tämä maailmanlaajuinen elvytys rahoitetaan tietenkin velalla. Mietin, että kenellä on enää mitään mitä lainata. Lopputulos tulee olemaan laaja maailmanlaajuinen helikopterirahoitus ja sen seurauksia voimme itse kukin empiirisesti arvioida tulevaisuudessa. ----------------------------------------------

Ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja pienhiukkaset

Ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja pienhiukkaset Kovasti suunnitellaan tehtäväksi toimenpiteitä ilmastonmuutoksen estämiseksi mm. kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraalisuudesta. Kasvihuone kaasujen pitoisuudet, kuten hiilidioksidi pitäisi saada alas. Samalla pyritään myös laskemaan pienhiukkasten tasoa ilmassa. Aikaisemmin puhuttiin ilmansaasteista. Ilmansaasteet ovat suuri ongelma useissa miljoonakaupungeissa. Kaupungistumisen ja tieliikenteen lisääntymisen myötä yhä useampi suomalainen altistuu merkittävässä määrin ajoneuvoliikenteen päästöille, pakokaasuille ja katupölylle . Pakokaasuhiukkasten osuus liikenteen ilmansaasteista vähenee vähitellen autotekniikan kehittyessä, mutta katupölyhiukkasten määrä lisääntyy liikennemäärien kasvaessa. Suurin osa ulkoilman hiukkasista päätyy elimistöön sisätiloissa , koska siellä vietetään tyypillisesti suurin osa vuorokaudesta. Pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti sisätiloihin ilmastoinnin kautta sekä ikkunankarmien ja mu

Työpaikan vapaamatkustajat ja pääneuvottelujärjestöt

Työpaikan vapaamatkustajat ja pääneuvottelujärjestöjen rooli Moni ei tule ajatelleeksi työpaikkojen ammattiyhdistysten roolia. Paljon on ennakkoluuloja iskostunut ajatuksiimme vuosien varrelta ja ihan aiheestakin. Muistamme hyvin vappumarssit punalippuineen. Nyt toreilla marssivat vastakkain ääriliikkeet punaisine ja mustine lippuineen. Henkilöjärjestöön kuuluminen tai siinä toimiminen ei ole kuitenkaan poliittista toimintaa, vaikka se usein leimataan vasemmistolaiseksi toiminnaksi. Neuvostoliitto on kaatunut jo ajat sitten ja nyt valtaa pitää Putin hamaan loppuun asti.  Työntekijöiden järjestäytymisaste on pitkään ollut laskussa. Halutaan siis tietoisesti olla järjestäytymätön työntekijä. Ja onhan se pieni taloudellinen etukin, jos maksaa vain työttömyyskassan jäsenmaksun.  Todellisuudessa järjestäytymätön työtekijä on työelämän vapaamatkustaja. Joku neuvottelee työajat, palkkauksen periaatteet, lomat, työsuojelun yms. Se joku tekee asiat puolestasi ja joutuu myös maksa